Suomen Polioliitto ry:n vuosikokous

Palveluja ja toimintaa polion sairastaneiden hyvin­voinnin turvaamiseksi

Suomen Polioliitto ry:n vuosikokousedustajat kokoontuivat Polioliiton varsinaiseen kokoukseen 28.5.2008 Helsinkiin. Kokouksen esityslistalla olivat sääntömääräiset asiat, tällä kertaa myös henkilövalinnat.
Polioliiton vuosikokousedustajat valitaan jäsenjärjestöjen omissa vuosikokouksissa. Järjestöjen kokousedustajapaikkojen määrä määräytyy järjestöjen varsinaisten jäsenten lukumäärän perusteella. Polioinvalideilla edustajapaikkoja oli kaksitoista ja Suomen Poliohuolto ry:llä kolme.
- Kokouspaikan suhteen kävimme jo lähellä epätoivoa, sillä paikka vaihtui ihan viime metreillä parikin kertaa, huokaisi toiminnanjohtaja Birgitta Oksa. Alkuperäiseksi kokouspaikaksi valittu Neurotalo löi laput luukulle, kun Epilepsiasäätiö haki itsensä konkurssiin.
- Onneksemme jäsenjärjestöjemme Polioinvalidit ry:n ja Suomen Poliohuolto ry:n valitut kokousedustajat ovat joustavia ja kokouspaikan vaihdokset eivät heitä hätkäyttäneet, vaan kaikki löysivät oikeaan aikaan oikealle kokouspaikalle.

Kuntoutustoiminta ja niitä tukevat palvelut
Suomen Polioliiton kuntoutustoiminnan tavoitteena on polion sairastaneiden henkilöiden työ- ja toimintakyvyn tukeminen sekä elämänhallinnan, -ilon ja hyvinvoinnin lisääminen. Poliokursseilla ja kuntoutustapahtumissa saa tietoa poliosta, omasta vammasta ja sen hoidosta. Mukana on aina itsehoidon ja omatoimisuuden vahvistamista sekä vertaiskokemuksista oppimista.
- Tiedon ja tuen saamista fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitoon, sitähän se kuntoutus parhaimmillaan voi olla, totesi toiminnanjohtaja Oksa.
- Järjestimme itse RAY:n tuella neljä poliokurssia, joiden 80 osallistujasta peräti 36 oli ns. ensikertalaista. Pystyimme tarjoamaan 90 000:lla eurolla lähes 1000 henkilökuntoutusvuorokautta. Sama on tavoitteemme myös kuluvana vuonna, kertoi Oksa Polioliiton kuntoutustoiminnasta
Vielä huimempia lukuja esiteltiin, kun toiminnanjohtaja kertoi paikallisten vesivoimisteluryhmistä:
- Polioinvalidit ry:n alueellisesti toimivat osastot tarjoavat tänä päivänä lämminvesivoimistelua lähes sadalle kuntoutujalle heidän kotipaikkakunnillaan. Ryhmät tarjoavat vuosittain yhteenlaskettuna huimat 18 000 henkilökuntoutustapahtumaa. Luvut ovat hienoja, vaan parempaan pyritään koko ajan. Etsimme yhteistyökumppaneita, joiden kanssa voisimme käynnistää ryhmiä myös muilla kuin ns. osastopaikkakunnilla. Neuvotteluja on käyty mm. reuma- ja MS-järjestöjen kanssa.

Kelan poliokurssit ongelmissa
Polion sairastaneille järjestetään Suomessa vuosittain 10-12 Kelan rahoittamaa poliokurssia. Poliokursseja järjestävät Invalidiliiton Käpylän Kuntoutuskeskus, Lapin Kuntoutuskeskus, Punkaharjun Kuntoutuskeskus ja Ruissalon Kuntoutuskeskus. Polioliitto osallistuu kurssien sisällön kehittämiseen sekä erityisesti kursseista tiedottamiseen.
- Neuvottelemme jatkuvasti sekä Kelan että poliokursseja järjestävien kuntoutuslaitosten kanssa turvataksemme poliokurssien jatkumisen myös tulevaisuudessa. Valitettavasti harkinnanvaraisesta määrärahasta rahoitettavat poliokurssit ovat tällä hetkellä vastatuulessa, totesi puheenjohtaja Kivipelto. Määrärahoihin ei ole tehty vuosiin korotusta, vaikka siitä potista kursseja hakevien vammaryhmien määrä ja tarve on kasvanut.
- Neuvotteluasemaamme heikentää kummankin – sekä rahoittajan että toteuttavan – tahon kanssa se, että poliokurssit käynnistyvät usein vajaina eikä kaikkia edes toteuteta hakijoiden vähyyden vuoksi, totesi puolestaan toiminnanjohtaja Oksa.
- Helppo on tietysti osoittaa sormella Kelaa, joka ei myönnä kuntoutusta kaikille sitä hakeville tai julkista terveydenhuoltoa, joka ei todellakaan helposti kirjoita maksusitoumusta poliokurssille pääsyyn. Vaan kyllä meidänkin puolella on petraamisen varaa, hän jatkoi ja kertoi olevansa todella huolissaan siitä, etteivät kaikki poliokurssille valitut sitten ilmestykään kurssille.
- Peruutukset ovat osa kurssiarkea niin meillä kuin muuallakin, vaan mitäpä sanoa, kun kuulee, että kurssilainen ei edes ilmoita, ettei tulekaan kurssille… Valitettavasti Kela tai kuntoutuslaitokset eivät selityksiämme sairastumista tms. juurikaan noteeraa, vaan tyytyvät katsomaan pelkkiä lukuja ja niiden lukujen valossa kurssipaikkoja jää käyttämättä. Tässäpä meille työsarkaa.

Suomen Polioliiton valtakunnallisten tapahtumien teema vuonna 2008 on ”Oikeus monipuoliseen liikkumiseen kaikille”.

Toimitilakysymykseen etsitään ratkaisua
Vuosikokouksen avannut ja myös kokouksen puheenjohtajan toiminut Suomen Polioliiton puheenjohtaja Juhani Kivipelto kiitti avaussanoissaan kaikkia poliojärjestöjen toiminnassa mukana olevia sitkeästä ja arvokkaasta työstä. Hän pahoitteli vielä kerran toimiston vesivahingon aiheuttamia hankaluuksia ja kiitti erityisesti henkilökuntaa siitä, että poliojärjestöjen palvelut ja toiminta jatkuivat lähes täydellä teholla kaiken vahingosta aiheutuneen sotkun ja epätoivoistenkin olosuhteiden keskellä.
- Nyt remontoitu toimistotila Luotsikadulla ei kuitenkaan ole poistanut sitä tosiasiaa, että etsimme koko ajan sopivaa vaihtoehtoa esteettömäksi toimitilaksemme. Helppoa olisi tietysti vain remontoida jostakin tilat meille sopiviksi. Valitettavasti Polioliiton talous ei anna siihen tällä hetkellä minkäänlaista mahdollisuutta. Jo vuokraa varten joutuisimme luopumaan jostakin tarjoamastamme palvelusta, remonttirahat vaatisivat vielä enemmän supistuksia. Kun vaihtoehtoina tulisivat kysymykseen joko henkilökunnan irtisanominen, Poliolehden lakkauttaminen…niin on helppo päätyä jatkamaan toistaiseksi Luotsikadulla. Yhtälailla jatkamme erilaisten vaihtoehtojen etsimistä ja käymme koko ajan neuvotteluja Raha-automaattiyhdistyksen kanssa löytääksemme tilanteeseen järkevän ja kestävän ratkaisun, totesi puheenjohtaja Kivipelto.

Taloudellista tasapainoilua
Puheenjohtaja Juhani Kivipelto painotti myös sitä tosiasiaa, että Polioliitto tarvitsisi lisärahoitusta myös toimintaansa varten.
- Jo pelkkä Poliolehti on ns. taloudellisesti enemmän kuin kuralla. Silti Polioliiton hallitus esittää, että jatkossakin julkaisisimme neljä Poliolehteä vuodessa. Onhan se näkyvä käyntikorttimme monella terveysasemalla, apteekissa ja sairaalassa sen ohella, että se on ylivoimaisesti tärkein yhteydenpitovälineemme jäsenistöön.
Erityisen kipeästi lisärahoitusta kaipaisivat Polioliiton valtakunnalliset neuvontapalvelut. Neuvontapalvelujen käyttäjistä yli puolet on joko polion sairastaneiden omaisia tai poliovammaisia kohtaavia ammattihenkilöitä tai alan opiskelijoita.
- Neuvontapalvelumme on tarkoitettu kaikille ja ne halutaan jatkossakin pitää maksuttomina. Toimintasuunnitelmassa esitetään, että pyrimme liittämään neuvontapalveluihimme myös lääkärin ja lainoppineen palvelut. Jos vain rahoitus jostakin löytyy, ne kyllä toteutetaan. Raha-automaattiyhdistys ei tätä toimintaa varten lisärahoitusta myöntänyt, totesi toiminnanjohtaja Oksa esitellessään vuoden 2008 toimintasuunnitelmaa ja talousarviota.
Polioliiton toimintasuunnitelmasta löytyy myös Polio- riesa arjessa projekti 2008. Yhtenä haettavan projektin tavoitteena oli uusintakyselyllä selvittää polion sairastaneiden tilanne tänään ja verrata tuloksia vuoden 2003 kyselyyn. Rahoitusta tälle jatkoprojektille haettiin yhdessä Invalidiliiton kanssa RAY:ltä. Rahoitusta ei saatu, joten sitä tullaan hakemaan uudestaan vuodelle 2009.
- Toimintasuunnitelman toteutamme niissä rajoissa, joita myönnetty rahoitus meille antaa. Esteettömät toimitilat, asiantuntijapalvelujen liittäminen neuvontapalveluihin, polioprojekti ja tiedottamisen vahvistaminen jäävät vuonna 2008 toteuttamatta, jollei lisärahoitusta löydetä jostakin, kertoi puheenjohtaja Kivipelto.
- Yksi keino, jolla pyrimme löytämään lisärahoitusta nimenomaan neuvontapalvelujen lisäämiseksi on syksyllä kunnallisvaalien yhteydessä toteutettava keräys. Keräys toteutetaan yhteistyössä valtakunnallisen vaaliorganisaation kanssa. Tähän päädyttiin sitkeiden neuvottelujen jälkeen. Katsotaan kuinka tämä toimii ja mietitään sitten seuraavien vaalien keräystä saatujen kokemusten pohjalta. Toivottavasti löydämme tarpeeksi vapaaehtoisia lipasvahteja, sillä ilman heitä ei keräyksemme kerta kaikkiaan voi onnistua. Osa keräystuotosta ohjataan suoraan alueelliseen toimintaan ja loput sitten juuri neuvontapalveluihin, kertoi puheenjohtaja syksyn keräyshaasteesta
Hän kertoi myös, että avustusvalmistelija Sini Toikka ja tarkastaja Kristian Seemer Raha-automaattiyhdistyksestä kävivät Luotsikadun toimistolla tutustumassa Suomen Polioliiton tämän hetkiseen toimintaan ja tulevaisuuden tavoitteisiin.
- Jatkamme heidän kanssaan neuvotteluja taas elokuussa. Menemme vuorostamme heidän luokseen Espoon Leppävaaraan esittelemään yksityiskohtaisempia lukuja ja ajatuksia Polioliiton tulevan toiminnan tärkeimmistä tavoitteista, totesi Juhani Kivipelto korostaen samalla yhteistyön ja avoimuuden merkitystä pyrittäessä turvaamaan poliojärjestötoiminnan rahoitus myös jatkossa.

Henkilövalinnat vuodelle 2008-2009
Suomen Polioliiton hallinto valitaan kahden vuoden välein. Hallituksen kokoon vuosikokous ei tehnyt muutosta, vaan hallitukseen valittiin puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi viisi jäsentä. Polioliiton puheenjohtajana seuraavat kaksi vuotta jatkaa Juhani Kivipelto ja varapuheenjohtajana Leo Hänninen. Hallituksessa jatkavat Lauri Jokinen, Kaarina Lappalainen, Rauno Nieminen ja Arto Pätäri. Muutaman vuoden tauon jälkeen hallitukseen palasi Väinö J. Mäki-Petäys.

Teksti: BO
Kuvat: AK

---

Polioinvalidit ry:n vuosikokous

Kuntoutusta kaikille

Polioinvalidit ry:n vuosikokous kerää yhdistyksen aktiiveja eri puolilta Suomea vaihtamaan ajatuksia ja suunnittelemaan yhdistyksen tulevaa toimintaa ja rahoitusta. Yhdessä tekeminen on enemmän!

Polioinvalidit ry:n vuosikokous pidettiin 26.4.2008 aurinkoisessa Helsingissä. Kokouspaikaksi oli valittu Suomen Kuulonhuoltoliiton Valkea Talo. Kokoukseen osallistui 80 jäsentä eri puolilta Suomea. Kokouksen asialistalla olivat sääntömääräiset asiat.

Jäsenten ääni näkyy ja kuuluu
- Edellisen vuosikokouksen päätöksen mukaisesti yhdistyksen puheenjohtaja Rauno Nieminen, varapuheenjohtaja Kaarina Lappalainen ja toiminnanjohtaja Birgitta Oksa ovat kevään aikana osallistuneet paikallisosastojen vuosikokouksiin. Olemme käyneet kertomassa johtokunnan kaavailuista tulevaksi toimintasuunnitelmaksi ja tietysti myös toiminnan rahoituksesta niin nyt kuin tulevinakin vuosina. Erityisesti olemme kuunnelleet tarkalla korvalla jäsenten omia ajatuksia ja ehdotuksia tulevasta toiminnasta, kertoi toiminnanjohtaja Oksa. Hän pitikin tätä ”vuosikokouskierrosta” yhtenä tärkeimpänä syynä siihen, ettei varsinaisen vuosikokouksen osallistujamäärä tänä vuonna yltänyt tavanomaiseen yli sataan osallistujaan.
- Nyt kokouksessa hyväksyttäväksi esitettävän toimintasuunnitelman valmisteluun on osallistunut lähes 200 yhdistyksemme jäsentä, totesi kokouksen avannut varapuheenjohtaja Kaarina Lappalainen avaussanoissaan.
Kaarina Lappalainen korosti yhdistyksen jäsenten oikeutta osallistua päätöksentekoon ja totesi nyt ensimmäistä kertaa toteutetun osallistumistavan toimineen hyvin.
- Saamamme palaute on ollut lähes kaikilta osin positiivista ja kannustavaa, hän saattoi tyytyväisenä todeta.
- Yhdistyksemme mahdollisuudet tarjota erilaisia palveluja ovat hyvät, hän saattoi todeta viitaten yhdistyksen taloudelliseen tilanteeseen. Toimintaan, suoraan jäsenpalveluihin tullaan talousarvion ja toimintasuunnitelman mukaisesti käyttämään 188 000 euroa. Siitä suurin osa tullaan ohjaamaan kuntoutustoimintaan ja kuntoutusta tukeviin palveluihin.
Varapuheenjohtaja Lappalainen totesi myös, että ilman laajaa ja sitoutunutta vapaaehtoistyötä ei yhdistyksen toiminnalla olisi edellytyksiä päästä samoihin tuloksiin kuin tänään.
- Silti tarvitsemme lisää osallistujia koko ajan. Kuinka ”houkutella” uusia jäseniä mukaan toimintaan on kiperä kysymys niin valtakunnan kuin paikallistasollakin.
Varapuheenjohtaja Kaarina Lappalainen välitti myös puheenjohtaja Rauno Niemisen terveiset kokouksen osanottajille. Yhdistyksen puheenjohtaja Nieminen oli estynyt saapumasta kokoukseen.

Kehityshankkeet tiennäyttäjinä
Polioinvalidit ry:n toiminnassa näkyvät entistä selkeämmin erilaiset kuntoutukseen liittyvät hankkeet.. Kuntoutus voi olla hyvinkin monennäköistä ja perinteitä rikkovaa. Tämän kehitystyön tavoitteena on löytää toimivia tapoja edistää yhdistyksen jäsenten jaksamista omassa arjessaan. ”Yhdistyksen oman kuntoutustarjonnan pitää täydentävää luontevasti julkista, olemassa olevaa palvelutarjontaa. Kuntoutuspalvelujen tulee olla sellaisia, että ne houkuttelevat osallistumaan ja tukevat omatoimista kuntoutusta osana omaa arkipäivää. Kehittämishankkeet toteutetaan pääosin ensivaiheessa paikallistasolla, ja niistä saatujen tulosten perustella toimintaa tullaan jatkossa laajentamaan.”, todetaan yhdistyksen toimintasuunnitelmassa vuodelle 2008.
Jo tiedossa olevia kuntoutushankkeita ovat mm. mm. kolmivuotinen ”Henkilökohtaisen jaksamisen seurantaprojekti”, joka toteutetaan yhteistyössä Rokuan kuntoutuskeskuksen kanssa, ”Oman kunnon mittaus- ja seuranta” -hankkeet yhteistyössä kuntoutuskeskus Kuntohovin, kuntoutuskeskus Apilan ja Siuntion kuntoutuskeskuksen kanssa. Lahden Optimi-keskuksessa toteutetaan avokuntoutukseen perustuva ”henkilökohtaisen jaksamisen-seurantaprojekti. Näistä sekä kaikista muistakin käynnistyvistä kuntoutustapahtumista saa lisätietoa paikallisosastoista ja yhdistyksen toimistosta.
Yhteistä kaikille hankkeille on, että niissä on kiinnitetty erityistä huomiota jokaisen oman kunnon seurantaan ja kohentamiseen pidemmällä aikavälillä.
Kuntoutustoimintaan yhdistys käytti vuonna 2007 reilut 30 000 euroa, vuonna 2008 kuntoutuksen osuus on 52 500 euroa.
- Vapaa-ajan toiminnan kulut näyttävät lukuina suuremmilta, mutta on huomattava, että myös tulopuolella niiden osuus on merkittävä eli vapaa-ajan tapahtumiin osallistumisestaan jäsenet maksavat suuremman osan kuluista itse. Kuntoutuksesta yhdistys maksaa vähintään 50%, osallistujien maksettavaksi jää usein vieläkin pienempi osa, kertoi toiminnanjohtaja Oksa.
Perinteisempiä kuntoutuspalveluja yhdistyksen toiminnassa ovat paikallisena toteutettavat lämminvesivoimisteluryhmät ja osittain tuetut kuntoutusjaksot Lehtimäen Opistolla. Lämminvesiryhmät toteutetaan joko yhteistyössä kuntien liikuntatoimistojen kanssa tai sitten yhdistyksen alueosaston omana toimintana.
- Viime vuosina yhä tavallisemmaksi on tullut tehdä yhteistyötä toisen vesivoimistelua järjestävän vammaisjärjestön kanssa. Tällaisilla järjestelyillä voimme toivottavasti tulevaisuudessa lisätä paikallista kuntoutustarjontaamme erityisesti paikkakunnilla, jossa ei ole yhdistyksen omaa aktiivista poliotoimintaa, totesi toiminnanjohtaja Birgitta Oksa esitellessään menneen vuoden tuloksia ja tulevaisuuden tavoitteita kuntoutuksen osalta.

Ulla Kurvinen Oulusta ja Tellervo Närhinen Tampereelta vaihtoivat ajatuksis vuosikokouksen vilinässä.

Talous on vakaalla pohjalla
Polioinvalidit ry:n taloudellinen tilanne mahdollistaa monenlaisten kehityshankkeiden toteuttamisen. Kuntoutuksen lisäksi uusia hankkeita etsitään erityisesti tiedottamisen saralta.
Valmiudet tiedotushankkeen toteuttamiseen jo vuoden 2008 puolella ovat talouden puolelta jo olemassa, vaikka hankkeen tarkempi sisältö ja tavoite odottaa vielä tarkentumistaan.
Talousarviossa vuodelle 2008 kokonaiskuluiksi on arvioitu 264 000 euroa, tästä peräti 71% ohjataan suoraan jäsenille tarjottaviin palveluihin.
- Hyvä taloudellinen tilanteemme on monen asian summa. Aili Nirosen testamenttilahjoitus tietysti on yksi merkittävimmistä, mutta unohtaa ei sovi myöskään sitä pitkäjänteistä työtä, jota luottamusmiehet ovat tehneet talouden vakauttamiseksi ja erityisesti yhdistyksen omistaman Tampereen Kuntouttamislaitos Oy:n tuloksen parantamiseksi. Vuokratuottojen osuus yli 92 000 euron varainhankinnan tuotoistamme on peräti 82%., kertoi Birgitta Oksa.
Nirosen testamenttilahjoitus on rahastoitu ja sieltä nostetaan varoja vuosittain vuosikokouksessa sovittava määrä yhdistyksen toiminnan rahoittamiseen. Rahasto koostuu pelkästään rahavaroista sen jälkeen, kun lahjoitukseen kuulunut asuinhuoneisto myytiin vuoden 2007 alkupuolella. Huoneisto myytin 195 000:lla eurolla ja niistä suurin osa on talletettuna Norden määräaikaistilillä. Myynnistä annettiin tarkempi selvitys jo viime vuoden vuosikokouksessa. Vuoden 2008 toimintaan rahastosta tullaan käyttämään 73 000 euroa.

Henkilövalinnat
Polioinvalidit ry:n johtokuntaan on jo pidemmän aikaa valittu edustajat jokaisesta yhdistyksen paikallisosastosta. Tähän toimivaksi havaittuun tapaan ei vuosikokous tälläkään kertaa tehnyt muutosta, vaan erovuorossa olleiden johtokunnan jäsenten tilalle valittiin edustajat samoista osastoista kuin erovuorossa olleet olivat.
Johtokunnan kokoonpanossa ei tapahtunut muutoksia, vaan erovuorossa olleet valittiin uudelleen yhdistyksen johtokuntaan. Varsinaisille johtokunnan jäsenille valittiin yhdistyksen sääntöjen mukaisesti myös henkilökohtaiset varamiehet. Henkilövalinnat sujuivat äänestyksittä. Puheenjohtajan vaali pidetään joka toinen vuosi eikä se ollut vuorossa tänä vuonna.
Polioinvalidit ry:n johtokuntaan valittiin vuosiksi 2006-2007 valittiin Heikki Heinonen Lahden osastosta, Kaarina Lappalainen Pääkaupunkiseudun osastosta, Tuula Pukkila Pohjois-Suomen osastosta ja Pertti Niemi Pohjanmaan osastosta. Johtokunnassa jatkavat sääntöjen mukaisesti vuoden 2008 Sirpa Haapala Satakunnan osastosta, Lauri Jokinen Varsinais-Suomen osastosta, Pirjo Karin-Oka Tampereen osastosta ja Iiris Karvinen Savon osastosta.
Yhdistyksen johtokunnan jäsenten henkilökohtaiset varamiehet valittiin seuraavasti: Erkki Patjas, Heikki Heinosen varajäsen; Tapio Rantanen, Kaarina Lappalaisen varajäsen; Pentti Autti, Tuula Pukkilan varajäsen ja Pirkko Hakala, Pertti Niemen varajäsen. Johtokunnan varajäseninä jatkavat sääntöjen mukaisesti vuoden 2008: Lasse Santala, Sirpa Haapalan varajäsen; Jarkko Suominen, Lauri Jokisen varajäsen; Seppo Utriainen, Pirjo Karin-Okan varajäsen ja Kaija Karttunen, Iiris Karvisen varajäsen.
Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa vuoden 2008 Rauno Nieminen Raumalta. Varapuheenjohtajaksi yhdistyksen valittu johtokunta valitsi järjestäytymiskokouksessaan Kaarina Lappalaisen. Kaarina Lappalainen toimi myös aiemmin varapuheenjohtajana.

Teksti: BO
Kuvat: Aarni Luhtala

---

Suomen Poliohuolto ry:n vuosikokous

Palveluja jäsenten tarpeisiin

Suomen Poliohuolto ry:n vuosikokous pidettiin Ruskeasuon koululla Helsingissä 3.5.2008.
Kokouksen avaussanoissa yhdistyksen puheenjohtaja Leo Hänninen kertasi mm. syyt, jotka johtivat Kaislarannan myymiseen.
- Palvelukotitoiminnan lakkauttamisen jälkeen oli selvää, että jossakin vaiheessa Kaislaranta tullaan myymään. Myynti oli tiedossa jo silloin, kun tulin itse hallitukseen 1990-luvun puolivälissä. Kysymys oli enää vain siitä, milloin myynti konkretisoituu, totesi Hänninen.
Hän kertoi olevansa huojentunut siitä, että myynti saatiin viimein toteutettua ja yhdistyksen talous saatiin näin vakaalle pohjalle. Kaislaranta oli koetellut yhdistyksen taloutta jo kymmenisen vuotta.
- Nyt meillä on hyvät edellytykset kehittää toimintaamme paremmin jäsenistömme tarpeita vastaavaksi, totesi puheenjohtaja Hänninen ja lupasi, että hallitus on valmis kuuntelemaan ”herkällä” korvalla jäsenistön toiveita ja tutkii niiden toteuttamismahdollisuudet.
- Toiminnan kehittämisideoita saa esittää hallitukselle vapaasti vaikka pitkin vuotta.

Juhlavuosi työn merkeissä
Suomen Poliohuolto ry täyttää kuluvana vuonna 50-vuotta. Perinteistä yhdistyksen vuosijuhlaa ei ole kuitenkaan tiedossa, vaan vuosikokous antoi hallitukselle tehtäväksi tutkia mahdollisuutta elvyttää yhdistyksen laivaristeilyperinne. Hallitus otti tehtävän vastaan, joten laivaristeily saattaa olla ohjelmassa jo tulevana syksynä.
- Tiedustelin vuosikokouksessa haluaako jäsenistö ja millä tavoin juhlistaa 50-vuotisjuhlavuotta. Kerroin, että meillä olisi ollut mahdollisuus järjestää juhlat esim. Suomen Polioliitto r.y:n kesäpäivien yhteydessä Rokualla. Mutta hallitus oli arvellut niin, että ympäri Suomea asuva, iäkäs jäsenistömme ei olisi halukas lähtemään niin kauas. Tätä mieltä olivat myös vuosikokoukseen osallistuneet. Kerroin myös, että Suomen Polioliitto r.y:n syyspäivät ovat Peurungassa. Silloin meillä olisi uusi tilaisuus. Vuosikokousväki oli sitä mieltä, että ei juhlita sielläkään, kertoi Leo Hänninen.
Vuosikokous oli kaiken kaikkiaan varsin tyytyväinen hallituksen toimiin ja tekemiin päätöksiin sekä esityksiin koskien yhdistyksen toimintaa ja taloutta. Tilinpäätös toimintakertomuksineen sekä toimintasuunnitelma talousarvioineen hyväksyttiin hallituksen esittämässä muodossa.

Lomailutoiminnan uudet tuulet
- Oman lomakodin ylläpitämisestä luopuminen aiheuttaa monenlaisia haasteita ja muutoksia lomailutoiminnan järjestelyissä. Se tuo esiin monia sellaisia uusia kysymyksiä, joita oman lomapaikan käytössä ollessa ei ole tarvinnut pohtia vuosikymmeniin. Pyöritimme Kaislarannan toimintaa jollain tasolla sentään lähes 50 vuotta. Tunsimme paikan, tiesimme sen palvelutason, vaatimattomat puitteet, sekä sen muut hyvät ja huonot puolet. ”Pelattiin peliä omalla tutulla alustalla”. Nyt olemme täysin uudessa tilanteessa. Ikään kuin hyyryläisinä toisten nurkissa. Ei voida enää sanoa, missä kaappi seisoo! Ja on paljon muitakin avoimia kysymyksiä, totesi Leo Hänninen uudesta tilanteesta, jossa yhdistys on lomailutoimintansa jatkoa suunnitellessaan Kaislarannan myynnin jälkeen.
Toimintasuunnitelmaa esitellessään Leo Hänninen painotti sitä, että nyt tehdyt lomailutoiminnan järjestelyt koskevat vain vuotta 2008. Jatkosta tullaan tekemään päätöksiä saatujen kokemusten ja asiakaspalautteen pohjalta.
- Jostain on lähdettävä liikkeelle, kun jäsenistön toivomaa lomailutoimintaa on tarkoitus jatkaa uudella konseptilla. Oli se sitten helppoa, tai ei! Yrittämättä ei saa mitään. Olemme valinneet tämän ensimmäisen kesän lomanviettopaikaksi Loma- ja kurssihotelli Marjolan. Johtuu siitä, että se tiedetään esteettömäksi paikaksi. Talossa on varmaan toimivammat tilat ja varmaan yhtä hyvä ruoka kuin Kaislarannassa. Mutta jos olen oikein ymmärtänyt, niin vaikeavammaisten lomalla pärjääminen Marjolassa on vähän toisin kuin Kaislarannassa. Avustamispalveluita ei ole saatavilla, kertoi Hänninen vuosikokoukselle ja totesi olevansa tyytyväinen siitä, että vaikka Kaislarantaa aina silloin tällöin arvosteltiin, niin lomalaisten avustaminen toimi kuitenkin kohtuullisen hyvin.
- Suomen Poliohuolto maksaa avustajan kustannukset Marjolassa tilanteissa, joissa lomalainen tarvitsee vammansa vuoksi omaa henkilökohtaista avustajaa. Omat ja mahdollisen avustajan matkakulut jäävät lomalaisten itsensä kustannettaviksi. Mutta, jos ne tuottavat jollekin todella ylitse pääsemättömän suuria vaikeuksia, niin käsitellään ne sitten tarpeen vaatiessa ”erillistapauksina”. Pääasia on, että vaikeimminkin vammaiset jäsenemme pääsevät lomalle, kertoi Arto Pätäri lomajärjestelyistä ja muistutti, että Marjolaan myönnettävät lomat ovat asiakkaille - siis matkakustannuksia lukuun ottamatta - täysin maksuttomia vapaalomia.
Arto Pätäri toimii vuoden 2008 ”lomailupäällikkönä”. Häneltä voi kysyä lomailuun liittyviä asioita.
- Jos Marjola on jollekin liian kaukana tai muuten hankalan matkan päässä, niin Suomen Poliohuolto r.y. myöntää hakemusten perusteella myös lomatukia ns. omatoimiseen lomailuun itse valittavassa kohteessa. Lomailija hoitaa itse varaukset. Kyseessä on kuitenkin kustannukset vain osittain kattava lomatuki. Ei siis täysin maksuton vapaaloma, kertoi valittu ”lomailupäällkkö” toisesta lomailuvaihtoehdosta Marjolan vapaalomien lisäksi.

Varat toiminnan rahoittamiseen
Talousarviota esitellessään puheenjohtaja Leo Hänninen kertoi, että Kaislarannasta saatua rahaa on tarkoitus käyttää jatkossa nimenomaan yhdistyksen toiminnan rahoittamiseen. Kaislarannan myynnistä saadut varat tullaan ohjamaan yhdistyksen tulevan toiminnan rahoittamiseen Kaislaranta-rahaston kautta hallituksen tekemien esitysten ja vuosikokousten päätösten mukaisesti.
- Vuonna 2008 rahoitamme yhdistyksen toimintaa Kaislaranta-rahastosta yhteensä 47.000:lla eurolla, kertoi Hänninen.
Summasta 17.000 euroa muodostaa osuus, jonka Suomen Poliohuolto r.y. joutuu maksamaan takaisin Raha-automaattiyhdistykseltä aiempina vuosina saatuja avustuksia. Kaislarantaan on saatu RAY:ltä lähinnä kiinteistön korjauksiin liittyviä avustuksia. RAY:n rahoitusta säätelevien lakien mukaan, avustus on palautettava rahoittajalle, jos avustusta saanut kohde myydään ennen lakiin sisällytettyjä määräaikoja.
- Selonteot ja valitukset eivät auttaneet, vaan joudumme palauttamaan saatuja avustuksia. Lakia on noudatettava, totesi Hänninen.
Hän oli kuitenkin selvästi huojentunut siitä, että yhdistyksen talous on useiden vuosien kituuttamisen ja vaikeuksien jälkeen saatu kuntoon ja jatkossa hallitus voi entistä enemmän suunnata katseensa toiminnan kehittämiseen.
- Nyt voimme tukea yhdistyksemme jäsenten osallistumista Suomen Polioliitto r.y:n järjestämiin valtakunnallisiin tapahtumiin, kesäpäiville ja syystapahtumaan, samoin kuin Polioinvalidit r.y. on tehnyt. Nyt hinnoittelu näihin tapahtumiin on sama kaikille poliojärjestöjen varsinaisille jäsenille, Hänninen jatkoi.

Henkilövalinnat
Suomen Poliohuolto ry:n sääntöjen mukaisesti vuosikokouksessa oli erovuoressa puolet hallituksen jäsenistä. Se tarkoitti sitä, että vuosikokous valitsi neljä uutta hallituksen jäsentä seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi.
Erovuorossa ollut, hallituksen pitkäaikainen jäsen Anna-Liisa Hillo ilmoitti kokoukselle, ettei hän ole enää käytettävissä hallituspaikkoja täytettäessä. Anna-Liisa Hillo on ollut aktiivisesti mukana Suomen Poliohuolto ry:n toiminnassa jo vuodesta 1959 asti. Yhdistyksen hallituksen jäsenenä hän on ollut yhtäjaksoisesti useita kymmeniä vuosia. Anna-Liisa onkin tuttu lähes kaikille yhdistyksen jäsenille. Hallitustyöskentelynsä ohessa hän on toiminut mm. Kaislarannan naistoimikunnassa. Itse asiassa naistoimikunnan vetäjänä! Naistoimikunta järjesti arpajaisia, myyjäisiä ja tapahtumia, joilla kerättiin varoja Kaislarannan asukastoiminnan kehittämiseen ja asukkaiden virkistystoimintaan. Kerätyillä varoilla rakennettiin myös mm. mökkejä Kaislarannan lomailijoiden käyttöön. Anna-Liisa Hillo on toiminut lisäksi Suomen Poliohuolto r.y:n kannatusjäsenhankkijana 01.09.2004 alkaen ja hän jatkaa tässä tehtävässä edelleen. Yhdistys kiittää Anna-Liisa Hilloa merkittävästä elämäntyöstä yhdistyksen hyväksi ja toivoo näkevänsä hänet edelleen mukana yhdistyksen tapahtumissa.
Äänestyksen jälkeen Suomen Poliohuolto ry:n hallituksen jäseniksi valittiin Ari Aroheikki Helsingistä, Väinö J. Mäki-Petäys Vantaalta, Arto Pätäri Nokialta ja Sirkka Ranta Nurmijärveltä. Valituista Ari Aroheikki ja Sirkka Ranta ovat ensikertalaisia yhdistyksen hallituksessa. Väinö J. Mäki-Petäys palasi hallitukseen kahden vuoden tauon jälkeen ja Arto Pätäri tuli erovuoroisena uudelleen valituksi. Hallituksen muina jäseninä jatkavat vuoden 2008 Otso Forsman, Markku Huostila, Leo Hänninen ja Eira Tenhonen.
Järjestäytymiskokouksessa 28.5.2008 hallitus päätti, että yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Leo Hänninen, varapuheenjohtajaksi valittiin Väinö J. Mäki-Petäys ja sihteerinä jatkaa Arto Pätäri.

Teksti BO ja L L-P
Kuvat Topi Enqvist ja arkisto

-takaisin-