Ajankohtaista

Vielä ei ole tarpeeksi aineistoa kokonaiseen poliokirjaan,
mutta sentään verkkosivut www.poliotarinoita.net

Kaikki tarinat lyhentämättöminä mukaan 

Poliolehden numerossa 2/2005 kerroin sivulla 20 hankkeesta, jonka tähtäimessä on koota poliokokemuksia kirjaksi. Pian artikkelin ilmestymisen jälkeen sekä sähköpostiluukku että oikea postiluukku alkoivat rapista lupaavasti. Polioselviytyjien kertomukset ovat hyvin koskettavia ja erilaisia. Mitä useamman tarinan luin, sitä enemmän alkoi tuntua, että kirjasta ei tulisi hyvää alkuperäisen suunnitelman mukaan tehtynä. Tarinoiden silppuaminen ja sullominen 150-sivuiseksi kirjaksi tekisi huutavaa vääryyttä polioselviytyjien kokemuksille.
Edessä oli ongelma: miten saada kaikkien kertojien lyhentämätön tarina julki. Ratkaisuksi ilmaantui kaikkien aineistojen ääretön kita – internet. Sinne mahtuu ketterästi tuhat ja yksi tarinaa. Kukaan ei jää varjoon, koska kaikki polion sairastaneet pääsevät tasapuolisesti esiin omalla äänellään. Kun ujoimmatkin jäsenemme huomaavat, mitä toiset ovat kirjoittaneet, he voivat innostua kertomaan oman tarinansa. Ketään ei pidä hoputtaa.

Tarinavarasto voi täydentyä nettisivuilla kaikessa rauhassa. Aivan erityisesti odotan toisaalta niiden tarinoita, jotka tarvitsivat tukea hengittämiseen. Myös lukuisissa leikkauksissa olleiden kokemukset puuttuvat toistaiseksi. Kun tarinoista on vuosien saatossa kehkeytynyt monipuolinen kokonaisuus, joku saattaa innostua kokoamaan aineistosta perinteisen kirjan. Ihannetapauksessa jokin kustantaja innostuu projektista.
Väliaikaiskopioita tulostettavissa

Tärkeintä on, että pääsemme julkaisemisen alkuun. Kirjaa odotellessa halukkaat voivat kopioida tai tulostaa itselleen kertomuksista oman kappaleen tai parhaat palat. Tyylikkäät nettisivut todistavat nuorisolle, ettei tässä homekorvia olla, vaikka hieman kehnosti kuljetaankin. Niinpä tietokoneettomat voivat pyytää tuttavia tai jälkikasvua tulostamaan leikekirjan, vaikkapa merkkipäivälahjaksi. Lapsille voi antaa sivujen lukemista ”läksyksi”, vaikka sivuilla ei vielä omaa tarinaasi olisikaan, tai ehkä juuri siksi. Tulostamisen helpottamiseksi pyrimme kesän aikana saamaan tekstit ns. pdf –tiedostoiksi.

Painettua kirjaa on monesti vaikeaa metsästää kirjastosta, joten suuri yleisö ei löydä kirjaa helposti. Netin postipoika tuo kiinnostavan kokemuksen muutamassa sekunnissa halukkaiden ulottuville. Kansallisarkisto kopioi suomalaisia verkkosivuja automaattisesti ja säännöllisesti, joten kertomuksia ei tarvitse lähettää sinne erikseen. Linkkien kautta voimme saada aineistolle tuhansia uusia lukijoita, opiskelijoista omiin sukulaisiin. Kukaties joku heistä innostuu kertomaan, millaista oli olla polioselviytyjän läheinen.

Jäsennellyt kertomukset
Koska tietokonenäytöltä on hankalaa lukea pitkiä tekstipätkiä, tarinat on lohkottu loogisiksi luvuiksi eli nettisivuiksi. Pyrimme siihen, että ”sisällysluettelon” avulla on helppo löytää kaikki ne polioselviytyjät, jotka ovat olleet kuntoutuksessa vaikkapa Käpylässä, tai ammattikoulussa Järvenpäässä tai Sätkällä. Myös eri elämänvaiheet on pyritty jaottelemaan omiksi luvuikseen, kuten aika ennen sairastumista, akuuttivaihe, kuntoutus. Myös ammatinvalinta, työelämä ja perhe-elämän vaiheet on yritetty saada näkyviin. Polion myöhäisoireet ja eläköityminen tuntuvat niputtuvan samoihin lukuihin.

Esimerkkinä netissä ilmestyneistä tarinoista on tässä numerossa nimimerkki Runotytön kaksi ”lukua”, jotka käsittelevät sairastumista ja kuntoutusta Käpylässä. Nettiversioon on tehty lukemista helpottavat väliotsikoinnit. Runotyttö on muistellut vaiheitaan yksityiskohtaisesti, mikä on hyvä. Joku toinen haluaa kertoa ehkä vain muutamasta tuokiosta tai elämästään lyhyesti ja ytimekkäästi.

Näin tuot oman tarinasi yhteiseen kekoon
On tärkeää, että tarinassa on kirjoittajasta itsestään mukavaltatuntuva ja osuva nimimerkki, tyyliin Runotyttö, Uudisraivaaja, Nappisilmä, Vikkelä, Tasoitusmerkki, Vesimies. Nimimerkki voi myös olla lempinimi tai lyhennys omasta nimestä. Nimimerkin takana oleva henkilöllisyys jää vain minun tietooni.
Paras ja nopein tapa saa kokemukset ”julkaistuksi” on kirjoittaa ne muistiin tietokoneella. Jos käytössä ei ole omaa konetta, ehkä joku ystävä, sukulainen tai peräti lapsenlapsi voi auttaa, jolloin syntyy yhteinen projekti. Kertomuksiin on hyvä tehdä väliotsikoita. Tekstikappaleet kirjoittaan yhtä pötköä ja vain kappaleiden loppuun tulee kaksi rivinvaihtoja. Tarinat ja kuvat (mielellään gif -muoto) voi lähettää tarkoitukseen luotuun osoitteeseen toimitus@poliotarinoita.net liitetiedostona. Mac -kansa mieluiten sähköpostiviestin sisällä.
Toinen tapa tallentaa kokemuksia on käyttää kirjoituskonetta. Kirjoituskonetta siksi, että tekstin voi helposti skannata tietokoneelle. Jos ei ole ketään läheistä, joka voisi kirjoittaa sanellun tai käsin kirjoitetun tekstin puhtaaksi, kukaties joku paikallisyhdistyksen ihmisistä voi auttaa. Jos mitään muuta keinoa ei ole, omat polio kokemukset voi kertoa nauhalle, josta ne puretaan sitten, kun aikaa ja voimia riittää. Saneltuja nauhoja ei kuitenkaan kirjoiteta lyhentämättöminä, vaan niistä poimitaan vain joitakin kohtia. Aineiston voi lähettää osoitteella

Tuija Matikka
Asemankatu 50, 05900 Hyvinkää
Puhelin 0400 800 150

linkki sivuille

Poliolehti sivuille