Polioinvalidit ry täyttää 50 vuotta vuonna 2005
Polioinvalidit ry:n juhlavuosi 2005 huipentui syntymäpäiväjuhlaan 15.10.2005. Juhlapuheissa korostettiin Polioinvalidit ry:n merkitystä polion sairastaneiden elämässä ja roolia suomalaisen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittäjänä. Juhlan musiikista vastasivat Helsingin Faktorilaulajat sekä Itä Helsingin musiikkiopiston juniorijouset johtajanaan Géza Szilvay. Polioinvalidit ry:n 50-vuotisjuhla huipentui Helsingin Faktorilaulajien ja vieraiden yhteiseen Maamme-lauluun.
Polioinvalidit ry halusi 50-vuotisjuhlallaan kertoa poliovammaisten olemassaolosta, mutta myös kiittää niitä kaikkia, jotka ovat itseään säästämättä ponnistelleet polion sairastaneiden elinolosuhteiden parantamiseksi.
Järjestöt julkisen palvelutoiminnan kehittäjinä
- Vapaaehtoisten kansalaisjärjestöjen eli kolmannen sektorin rooli suomalaisessa yhteiskunnassa on hyvin merkittävä. Kansalaisjärjestöille on ollut selkeä tarve, ja niitä onkin syntynyt kulloiseenkin yhteiskunnalliseen tilanteeseen jonkin kansalaisryhmän erityistarpeita kuten edunvalvontaa tai erityispalveluita kehittämään ja järjestämään. Järjestöjen tehtävänä ei ole pelkästään ollut jäsentensä edunvalvonta, vaan niillä on ollut myös merkittävä rooli suomalaisen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittäjinä. Järjestöissä on kehitetty monia toimintoja, jotka sittemmin ovat siirtyneet osaksi julkista palvelujärjestelmää, totesi osastopäällikkö Henry Honkanen Raha-automaattiyhdistyksestä juhlapuheessaan Polioinvalidit ry:n 50-vuotisjuhlassa.
Hän korosti järjestön edelleen tärkeää tehtävää polioinvalidien oikeuksien ja etujen valvojana sekä kuntoutus- ja sopeutumisvalmennustoiminnan järjestäjänä.
- Käytännön työtä Polioinvalidit ry tekee mm organisoimalla paikallisia liikuntaryhmiä sekä kurssi- ja virkistystoimintaa. Myös tiedotus- ja julkaisutoiminnalla on tänä päivänä suuri ja yhdistävä merkitys, osastopäällikkö Honkanen kertoi.
Viime aikoina on käyty julkista keskustelua RAY-avustusten tulevaisuudesta ja järjestöjen raha-automaattiavustuksien loppumista kokonaan., Henry Honkanen kommentoi rauhoitellen, ettei näin tule todellakaan käymään.
- RAY on joutunut vetäytymään joidenkin toimintojen rahoittamisesta lähinnä kilpailupoliittisista syistä johtuen. RAY ei voi nykyisen raha-automaattiavustuslain mukaan myöntää avustusta toimintaan, joka voisi aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa markkinoiden toimivuudelle. Avustuksia on kuitenkin voitu lisätä erityisryhmien palveluihin sekä kansalaistoiminnan ja kokeilu- ja kehittämistoiminnan rahoittamiseksi.
Periksi ei anna poliovirus eikä sen aiheuttama tauti
Kansanterveyslaitoksen professori Tapani Hovi kertoi juhlaesitelmässään WHO:n poliorokotusohjelmasta: sen edistysaskelista ja takaiskuista.
- Suomen Kansanterveyslaitos on mukana 1988 käynnistyneessä kansainvälisessä,
WHO:n koordinoimassa polionhävitysohjelmassa. Ohjelman alkuperäinen tavoite, polion hävittäminen maailmasta vuoteen 2000 mennessä, näytti aluksi yllättävänkin helpolta tilastojen valossa. 1990-luvulla alkoivat kuitenkin selkeät takaiskut eri puolilla maailmaa. Vika ei ollut rokotteissa eikä ohjelmassa sinänsä, vaan siinä ettei ohjelmaa toteutettu. Rokotusten kattavuus joissakin väestöryhmissä laski ja virus iski heti takaisin.
- Viimeisin tällainen episodi on yhä menossa. Pohjois-Nigeriassa vuonna 2003 laskenut rokotuskattavuus käynnisti polion uuden aallon Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, josta tauti on levinnyt edelleen Arabian niemimaalle Jemeniin ja Kauko-Itään Indonesiaan. Vaikka on luultavaa, että tilanne saadaan hallintaan lähivuosien aikana, on polion lopullinen hävittäminen lykkääntynyt taas monella vuodella, totesi
professori Hovi.
Tapani Hovi korosti rokotusten jatkamisen tärkeyttä myös niissä maissa, joissa poliovirusta ei enää esiinny.
- Niin kauan kuin poliota esiintyy missä tahansa maailmassa, on rokotuksia meillä jatkettava ja pyrittävä siihen, että jokainen lapsi suojataan tältä taudilta. Poliovirus on siis sinnikäs yrittäjä eikä periksi anna myöskään sen viruksen aiheuttama tauti.
Mahdollisuus osallistua, vaikuttaa ja kokea
Polioinvalidit ry:n merkitystä jäsenen näkökulmasta valotti Ritva Jokela Lahdesta. Ritva Jokela on aktiivinen osallistuja ja vaikuttaja vammaisjärjestökentässä. Hän toimii nykyisin Lahden osaston sihteerinä ja rahastonhoitajana.
- Eletään 60-luvun loppupuolta. Nuorena ja ujona naisena nojaan laivan kaiteeseen ja katson kauas horisonttiin. Olin mukana ensimmäistä kertaa poliolaisten kesäpäivillä matkalla Vaasasta Uumajaan. Enpä silloin arvannut, kuinka yhdistys tulee vaikuttamaan elämääni, jopa niin paljon, että järjestötoiminnasta muodostuu elämäntapa.
On ollut mielenkiintoista huomata oppivansa uusia asioita, kun vain niille antaa mahdollisuuden. Olen voinut toteuttaa itseäni ja taipumuksiani, olen tuntenut itseni tärkeäksi. Kokoukset, koulutukset ja seminaarit antoivat tietoa vammaisten asioista. On mahdollisuus vaikuttaa, keskustella yhteisistä ongelmista ja yrittää löytää ratkaisuja. Asioiden ymmärtämisessä auttaa, kun me poliolaiset puhumme samaa kieltä, vertailemme kokemuksiamme ja kerromme,
mitkä tukitoimet ovat itse kutakin auttaneet ja lohduttaneet, kertoi Ritva Jokela omista siteistään yhdistystoimintaan.
Hän naurahtaen muistutti myös siitä, ettei yhdistystoiminta ole pelkkää työtä ja raadantaa, vaan sen myötä hän on voinut toteuttaa joitakin haaveitaan ja unelmiaan.
- Luonnosta kiinnostuneena haikailin, että pääsisipä samoilemaan luontoon ja erämetsään, kun huonosti liikkuvana matka katkesi metsän reunaan. Näin tapahtui, kun pääsin mukaan mönkijä-, moottorikelkka- ja koiravaljakkosafareille ja niinpä olen samoillut aina Itärajan korpimaisemista Jäämeren rannalle. Nämä matkat ovat olleet todellisia extreme- matkoja, joilla on ollut mahdollista kokeilla omia rajojansa. Eipähän sitten vanhana tarvitse haikailla, miksen koskaan kokeillut., totesi Ritva Jokela.
Oikeus oikeaan hoitoon ja kuntoutukseen
- Viisi vuosikymmentä sitten perustettu yhdistyksemme syntyi tilanteessa, jossa polioepidemiat raivosivat ja invalidisoivat sekä parhaassa työiässä olevia että pieniä lapsia. 24 Invalidisäätiön sairaalan poliopotilasta näki tilanteen niin huolestuttavana, että poliovammaisten auttamiseksi tuli perustaa oma yhdistys, totesi Polioinvalidit ry:n puheenjohtaja Rauno Nieminen juhlan avauksessa.
Hän totesi myös, että vaikka invalidien elinolot ovat elintason noustua parantuneet ja yhteiskunta on ottanut enemmän vastuuta vammaisten asioista, on Polioinvalidit ry:n toiminta edelleen ajankohtaista ja tarpeellista.
Tietoa, edunvalvontaa, kuntoutusta, virkistystä ja vertaistukea tarvitaan edelleen.
|

|
- Poliovammaiset tarvitsevat monen alan asiantuntijoita avukseen. Aina ei riitä fysiatrien, neurologien ja ortopedien apu, vaan tarvitaan myös esimerkiksi puheterapiaa, psykologeja tai keuhkosairauksien asiantuntijoita. Vain pieni osa poliovammaisista kokee saavansa riittävästi asiantuntevaa apua vaivoihinsa.
- Pystyykö yhteiskuntamme sairaanhoitojärjestelmä ja kuntoutusjärjestelmä vastaamaan näihin haasteisiin.
Polio-oireiden asiantuntemus lääkäreiden keskuudessa on hyvin sirpaleista, kritisoi puheenjohtaja Nieminen poliovammaisten saamia terveydenhuollon palveluja.
- Poliovammaiset ovat ja ovat olleet urheasti mukana rakentamassa yhteiskuntaamme. Mielestäni meillä on täysi oikeus odottaa, ettei meitä unohdeta, vaan yhteiskunta huolehtii siitä, että saamme asianmukaisen terveydenhoidon ja kuntoutuksen., kiteytti Nieminen edunvalvonnan tavoitteita.
Hän kiitti Polioinvalidit ry:n perustajia suurenmoisesta työstä ja toivotti kolmesataa juhlavierasta lämpimästi tervetulleeksi juhlaan toivoen heidän viihtyvän.
Valokuvien ja elokuvan kertomaa
Marina Congress Centerin aulaan oli koottu valokuvanäyttely Polioinvalidit ry:n 50-vuoden varrelta kertyneistä valokuvista. Kuvien avulla saattoi tutustua yhdistyksen toimintaan sen alkuvuosista tähän päivään.
- Paljon tuttuja kasvoja niin valokuvissa kuin täällä juhlassakin. Kaikkien nimiä ei vain tahdo muistaa, totesi eräs juhlaan saapuneista.
Vierailla oli myös mahdollisuus katsoa Polioinvalidit ry:n Sakari Mustanojalta tilaama dokumentti Lapsihalvaus ja minä. Polion sairastaneen elämän iloista ja suruista kertova dokumentti sai katsojien varauksettomat kiitokset.
- Erinomainen muistutus siitä, että meillä vammaisillakin on oikeus rikkaaseen ja yhdenvertaiseen elämään, totesi
Kalle Könkkölä dokumentin nähtyään.
|
 |
Iltajuhlan riemua
Polioviikon päätökseksi ja Polioinvalidit ry:n 50-vuotisjuhalvuoden kunniaksi vietettiin vielä iltajuhla, joka keräsi lähes 250 osallistujaa.
- Kaikki on niin hienoa. Jopa pöytäkattaukset ruusuinen, syksyn lehtineen ja ruusuineen ovat kuin sadusta.
Juhlaillallinen ja juhlaohjelma nostivat tunnelman kirjaimellisesti kattoon saakka. Vieraat saivat nauttia musiikkiesityksistä. Niitä tarjosivat mm. Helsingin Balalaikkaorkesteri, naiskvartetti Kuumat Altot sekä Lahja Hämäläinen. Hämäläistä, hidasta miesvoimistelua oli vuorossa, kun lavalle astuivat Mallusjoen Miesvoimistelijat.
|

|
- Näihin juhliin kannatti tulla ja muistoja tullaan hehkuttamaan vielä vuosia, totesivat juhlavieraat ja
kiiruhtivat vielä keinahtelemaan tanssilattialle illan vaihtuessa yöksi.
Poliovammaisen elämästä
- Meillä tämän päivän ihmisillä olisi paljon opittavaa
teiltä polion sairastaneilta,
totesi eduskunnan varapuhemies Markku Koski
Lapsihalvaus ja minä -dokumentin kutsuvierasnäytännössä, joka järjestettiin
polioviikon alussa 11.10.2005 Helsingin Neurotalossa. Markku Koski piti
juuri näkemäänsä dokumenttia vaikuttavana ja toivoi sen saavan
mahdollisimman paljon katsojia.
- Henkilökohtaisesti toivoisin, että kaikille polion
sairastaneille voitaisiin tarjota riittävästi kuntoutusmahdollisuuksia.
Dokumentin avulla voitte kertoa, millaista on elää
polion sairastaneena, Koski totesi.
- Tänä päivänä on hyvä muistuttaa siitä, että tarvitaan
myös omaa tahtoa ja halua elää täyttä elämää. Sitä teillä polion
sairastaneilla on ollut riittämiin.
Lapsihalvaus ja minä dokumentin kutsuvierasnäytännön
vieraat olivat tyytyväisiä näkemäänsä. Käsikirjoittaja-ohjaaja Sakari
Mustanoja oli onnistunut saamaan filmille tallennetuksi aitoja ihmisiä
iloineen ja suruineen. Ohjaaja on antanut haastateltaville tilaa ja aikaa
kertoa elämästään polion sairastaneena. Haastateltavat kertovat
arastelematta kipeistäkin hetkistä, mutta myös elämän riemusta ja
onnistumisesta. Heistä välittyi lähes hämmennys siitä, kuinka ” polion
kanssa on oikeastaan selvitty ja eletty”.
Polioinvalidit ry:n puheenjohtaja Rauno Nieminen
tunnusti liikuttuneensa syvästi valmista dokumenttia katsoessaan. Hän myönsi
jännittäneensä sitä, millainen Lapsihalvaus ja minä lopulta olisi.
- Yhdistyksemme on tilannut dokumentin kertomaan
nimenomaan polion sairastaneiden omasta historiasta näin merkkipäivävuotemme
kunniaksi. Tiedän itse, millaista on elää poliovammaisena, silti hämmennyin
siitä kuinka paljon juuri näkemäni herätti muistoja ja tunteita,
puheenjohtaja Nieminen totesi aidosti liikuttuneena.
Paikalle kutsuvierasnäytäntöön oli saapunut myös lähes
kaikki dokumentissa esiintyvät haastatellut. Kuvattua materiaalia oli
kertynyt yhteensä yli kuusi tuntia, joten puolen tunnin mittaiseen
valmiiseen filmiin, siitä oli päässyt vain pieni osa.
- Kerroin paljon muutakin, mutta hyvin on Sakari
osannut oleellisen löytää, totesi Tapio Rantanen Helsingistä.
Hänen haastattelunsa nauhalla päättyi toteamukseen,
että hän muistaa erityisesti ratikoitten rahastajatytöt. Ehkäpä joskus vielä
pääsemme näkemään, mitä Tapio seuraavassa lauseessa sanoi, vaikka se tällä
kertaa jääkin näkemättä.
Dokumentti Lapsihalvaus ja minä on
kutsuvierasnäytäntönsä jälkeen tavoittanut runsaasti katsojia eri puolilla
Suomea. Polioinvalidit ry:n 50-vuotisjuhlassa sen katsoi yli kaksisataa
katsojaa. Dokumentti on herättänyt kiinnostusta niin kouluissa,
oppilaitoksissa, seurakunnissa kuin kuntoutuslaitoksissakin. Ohjaaja Sakari
Mustanoja on jo aloittanut kiertueensa yhdessä dokumentin kanssa
- Katsojat ovat olleet lähes poikkeuksetta
kiinnostuneita näkemästään. Olen kertonut elämästä poliovammaisena, elokuvan
teosta ja näyttänyt dokumentin jo sadoille jollei jo tuhannellekin
katsojalle, Mustanoja toteaa.
Haapajärven kulttuurilautakunta on myöntänyt Sakari
Mustanojalle vuoden 2005 kulttuuripalkinnon siitä työstä, jota hän on tehnyt
kertoessaan ihmisten selviytymistaisteluista elokuvan keinoin. Palkinnon
myöntäneen lautakunnan mielestä erityisesti Lapsihalvaus ja minä dokumentti
on jo sinällään erinomainen kulttuuriteko ja puheenvuoro vammaisen ihmisen
puolesta.
Perhospinssi
Polioinvalidit ry on käynnistänyt polioviikolla
Perhospinssi- keräyksen . Keräyksellä saadut varat suunnataan
erityisesti paikallistoiminnan rahoittamiseen. Kullan värisen perhosta
esittävän pinssin on suunnitellut Sari Valtonen. Pinssejä voi tilata
suoraan poliojärjestöjen toimistolta tai osastojen luottamushenkilöiltä.
Pinssin hinta on 3 euroa/kpl. + mahdolliset
postituskulut.
 |
Lapsihalvaus ja minä –dokumentti
Dokumentti Lapsihalvaus ja minä on saatavissa
sekä VHS- että DVD- muodossa. Dokumentin voi tilata itselleen
poliojärjestöjen toimistolta p.09-6860990. Dokumentin hinta on 25 €
+ toimituskulut 5 € .
 |
Ajankohtaista
|